EM-kisoissa Suomen Salla Karhu teki lukuisia pisteitä sormi-iskuilla. Kuva: CEV.eu
Lentopallossa sormi-isku kuuluu hyökkäävän pelaajan keinoarsenaaliin. Siinä, kuten muissakin lajin suorituksissa, tekniikka on kaikki kaikessa.
Teknisesti sormi-isku (power tip) sijoittuu iskulyönnin ja jujun välimaastoon. Pelaajan käden ja pallon välille ei synny niin terävää kontaktia kuin iskulyönnissä, mutta voimaa on suorituksen takana enemmän kuin hienovaraisemmassa jujussa.
Sormi-iskussa pelaaja ei saa saattaa palloa: jos syntyy ”kahvamainen” efekti, tuomarin on tuomittava tilanteessa käsittelyvirhe.
Esimerkiksi Suomen Mestaruusliigassa sormi-isku on yleistynyt. Nurmon Jymyn Kaisa Nyman, joka oli pari kautta poissa liigasta, on huomannut asian.
– Se on tullut jäädäkseen. Siitä en vanhanaikaisen lentopallon ystävänä välttämättä pidä. Se on suurin ero siihen, kun viimeksi pelasin liigaa, Nyman kommentoi torstaina Jymyn hävittyä LP Kangasalalle 0-3.
Keskiviikkona power tip -keskustelu sai lisäpontta, kun Raision Loimun yleispelaajan Tamir Hershkon hyökkäyksiä vihellettiin käsittelyvirheiksi. Loimun valmentaja Kasper Vuorinen korosti osuvasti hyväksyttävän ja vislattavan suorituksen eroa.
– En nähnyt tänään yhtään power tipiä. Sellaisia näin, että otettiin pallosta kiinni ja yritettiin heittää tai kantaa sitä toiselle puolelle. Täysin eri asia kuin power tip. Sellaista peliä emme halua missään nimessä esittää, Vuorinen sanoi.
Lentopalloilussa hyökkäysmuodit vaihtelevat. Esimerkiksi ”satasen” tai ”portaan” esiintyminen vaihtelee aikakauden mukaan, ja on sormi-iskuakin käytetty kautta lajin historian. Varsinkin ahtaissa hyökkäystilanteissa sormi-isku voi olla tehokas. Tuskin se on kuitenkaan keino, jolla voitetaan otteluita pitkällä aikajänteellä.
Kovempi kuin juju, pehmeämpi kuin iskulyönti: Venäjän maajoukkuemies Dimitri Muserskin tyylinäyte sormi-iskusta.
Kerro mielipiteesi sormi-iskusta Facebookissa tai Twitterissä!