Antti Ronkainen. Kuva: CEV.eu
Suomalainen lentopalloilu vaatii vahvan sarjatoiminnan kotimaassa, mutta on myös välttämätöntä, että kärkitason pelaajat pääsevät harjoittamaan ammattiaan ulkomaisiin seurajoukkueisiin.
Nyt poikkeusaikana maajoukkuetason pelaajia nähdään kotimaassa. Vaikuttava nippu riittää silti ulkomaillekin.
Koronaviruspandemian vakavuusasteet vaihtelevat maiden välillä voimakkaasti, ja se heijastuu lentopallosarjoihinkin. Suomen Mestaruusliigaa ei ole pelattu täydellä höyryllä pian kuukauteen, mutta monissa muissa maissa isketään täydellä teholla.
Seuraavassa Lentopallo.infon näkemys siitä, millaisen fantasiajoukkueen parhaista ulkomailla vaikuttavista suomalaisista lentopalloilijoista saa.
Passari: Kaisa Alanko, Nantes – Kiistaton ykköspassari joukkueessa, joka kuuluu maansa kärkeen ja pelaa lisäksi Mestarien liigaa. Nantes on Ranskan liigassa neljäntenä. Mestarien liigassa tuli maukas avausvoitto. Alanko on pelannut käytännössä koko aikuisikänsä ulkomailla, joten suomalaisille penkkiurheilijoille hän on jäänyt aivan liian vieraaksi.
Erinomainen haastaja on Akseli Lankinen, joka on ylittänyt odotukset Belgian liigan Decospan Volley Team Menenissä.
Hakkuri: Piia Korhonen, Volley Hermaea Olbia – Täysin ylivertainen, mitä tulee ulkomailla viime vuosina pelanneisiin suomalaisiin hakkureihin. Italian kakkostaso on Korhoselle loistava paikka tässä vaiheessa uraa. Sardinialaisryhmässä hän otti heti avainpelaajan roolin. Toivottavasti loppuvuoden sairausloma (nilkkavaiva) jää vain pieneksi hidasteeksi.
Yleispelaaja: Antti Ronkainen, Näfels – Suomi kaipaa hyviä yleispelaajauutisia niin miesten kuin naisten rintamilla. Tällä hetkellä Ronkainen vaikuttaa Suomen parhaalta yypeeltä. Hän pelaa aina väkevällä fiiliksellä ja hyökkää räväkästi. Jos vielä vastaanotto kehittyy, on Ronkainen todella lähellä avauskokoonpanon paikkaa lentopallon EM-kisoissa ensi vuonna.
Yleispelaaja: Niko Suihkonen, Plessis Robinson – Hieman samankaltainen tilanne kuin Korhosella. Sarjataso ei ole sinänsä hohdokas (Ranskan kakkonen), mutta oivallinen paikka antaa näyttöjä suuremmille seuroille. Kunhan maajoukkuekausi 2021 joskus alkaa, kentällä nähdään varmasti aivan uudenlainen kaveri: pelaahan Suihkonen, 21, ensimmäistä ammattilaiskauttaan.
Keskitorjuja: Michaela Madsen, Olomouc – Urheilijan potentiaali on tiedetty jo useiden vuosien ajan, mutta vasta nyt Madsen näyttää löytäneen joukkueen, jossa laadukasta vastuuta riittää. Madsen otti välittömästi avauksen paikan ja pelasi täydet ottelut Mestarien liigassakin. Loistava asetelma maajoukkueelle. Vaihtoehtojakin keskelle piisaa, kun Daniela Öhman ja Roosa Laakkonen tekevät kotimaassa hyvää jälkeä.
Keskitorjuja: Henrik Porkka, Näfels – Nuori pelaaja kasvaa korkoa Sveitsin liigassa. Porkka on nauttinut luottamusta ensimmäisellä ammattilaiskaudellaan. Ulottuvalle, rauhalliselle keskitolpalle on tilausta sinivalkopaidassakin, sillä Suomi ei voi rakentaa pelkästään Tommi Siirilän ja Sauli Sinkkosen varaan.
Libero: Roosa Koskelo, Stuttgart – Terveyshuolet ovat onneksi enää muisto, ja Koskelo luutii luottopelaajana korkeatasoisessa saksalaisjoukkueessa. Stuttgart johtaa Bundesliigaa. Mestarien liigassa joukkue oli lähellä sensaatiovoittoa Eczacibasi VitrA Istanbulista; pian tärppäsi, ja Stuttgart kaatoi Moskovan Dynamon.
Tähtilibero Lauri Kerminen jää tällä kertaa haastajaksi, vaikka otteet ovat olleet Moskovan Dynamon väreissä hyvät.
