Suomen lentopallomaajoukkueiden syksy takasi mielenkiintoa ja jännitystä enemmän kuin huipputuloksia. Eteenpäin lentopallokansa voi silti katsoa toiveikkaana.
Vuonna 2019 koettiin erityinen supersyksy. EM-kisoissa pelasivat niin miehet, naiset, pojat kuin tytöt. Se kertoo laaja-alaisesti tekemisen tasosta suomalaisessa lentopalloilussa.
Suoritus lopputurnauksissa oli kohtuullinen. Suomen tilille rapsahti yhteensä neljä otteluvoittoa. Toisaalta ryhmistä vain yksi – miehet – pääsi mittaamaan tasoaan jatkopeleihin.
Suuren ilonaiheen toivat naiset. EM-lopputurnauksessa Suomi voitti Ranskan ja piti tiukoilla Turkkia, joka eteni lopulta aina EM-hopealle. Tapio Kangasniemen valmentama nuori joukkue vaan kehittyy. Avainpelaajista kukaan ei ole varsinaisesti ikääntymässä. Hyvin perustein sopii odottaa, että Suomen naiset ovat astuneet arvokisanäyttämölle jäädäkseen.
Pojille (yksi voitto) ja tytöille EM-visiitit menivät opintomatkoiksi. Kovaan kouluun joutuivat myös miehet, jotka saivat tehdä tosissaan töitä pudotuspelipaikan eteen. Yksi Suomen keskeisistä päämääristä oli todistaa, että joukkue on vaikean kesän jälkeen saanut tutun peli-ilmeen kasvoilleen. Peli-ilme löytyi, ja päätavoitekin täyttyi pudotuspelipaikan myötä.
Valistunut urheiluihminen tiedostaa, että miesten joukkue 2019 oli siirtymäajan joukkue. Päävalmentajan vaihtuminen johti taka-askeleeseen, jota ei voinut välttää; kesän tappiosarja oli vain yksi vaihe matkalla kohti uutta tulemista. Suomen miesten lentopallomaajoukkue on nyt samalla tiellä, jolle jalkapallomiehet lähtivät kolmisen vuotta sitten. Huuhkajat ohitti järkyttävän aallonpohjan urheasti ja taistelee nyt tosissaan pääsystä EM-kisoihin. Syvimmässäkin ahdingossa voi nähdä uuden tulemisen merkit – siinä oiva lähtökohta lentisäijillekin.
Vuosien ajan ehdittiin leikitellä ajatuksella Suomen miesten etenemisestä olympialaisiin 2020. Kunnianhimoinen projekti tyssäsi käytännössä valmentajan vaihtumiseen vain muutama kuukausi ennen karsintaturnausta. Kesken EM-kisojen saatiin kuitenkin Suomen kannalta loistouutinen: Suomi pelaa EM-kisojen 2021 kotiottelunsa Tampereella.
”Projekti 2021” antaa täydellisen kiintopisteen niin Suomen miehille kuin lentopalloilun laajemmalle kehittämiselle maassamme. Talouskurimukseen ajautuneelle lajiliitolle avautuu vihdoin aito tilaisuus tahkota selvää rahaa ja siten rakentaa vahvempaa pohjaa lentopallotoiminnalle. Ilman ruohonjuuritason myyräntyötä ja eläväistä junioritoimintaa on myönteisestä tulevaisuudesta turha haaveilla.
Suuren yleisön huomio kohdistuu luonnollisesti pelikentille. Miesten päävalmentaja Joel Banksin asemaa arvioidaan varmasti. Uskooko työnantaja britin olevan oikean miehen vaativaan projektiin, onko mies itse halukas jatkamaan Suomessa? Pelaajistossa kyllä löytyy. Kunhan EM-kisojen 2019 kokemukset on käsitelty, moni kokeneempi avainpelaaja (Tervaportti, Kerminen, Sinkkonen, Siirilä) voi kääntää katseensa tuleviin arvokisoihin. Jo roolia ottaneet nuoremmat kaverit (Kaislasalo, Ronkainen, Suihkonen) toivovat olevansa korkeaa eurooppalaista tasoa kahden vuoden kuluttua. Vasta tulemistaan tekevät pelaajat (Ivanov, Porkka, Jokela) saattavat kehittyä vaikka kuinka koviksi tekijöiksi. Bonuksena vielä sekin, että potentiaaliset maajoukkuemiehet Lelu Ojansivu, Niklas Seppänen, Peetu Mäkinen ja Sakari Mäkinen eivät pelanneet EM-kisoissa.
Maajoukkueiden tulokset 2019 olivat kokonaisuutena siedettävät. Osittaisten alisuorittamisten syyt on käsiteltävä, mutta niihin ei sovi jäädä rypemään. Uusi tuleminen täytyy rakentaa vahvalle pohjalle, ja siihen kekoon voi jokainen kantaa kortensa: käymällä otteluissa – Mestaruusliigahan alkaa pian – kertomalla kokemuksistaan ja tunnoistaan tai vaikka liittymällä paikallisen seuran talkoolaiseksi. On aika keskittyä suomalaisen lentopalloilun laadun ja elinvoiman vahvistamiseen, kaikki yhdessä.
