Kuva: CEV.eu
Suomen esityksessä lentopallon naisten EM-kisoissa 2021 oli kirjavuutta kerrakseen. Kaikkea niukkojen häviöiden ja murskatappioiden tuskasta helpottavan päätösottelun euforiaan.
Tiistaina Suomen tie katkesi viimeiseen alkulohko-otteluun Cluj-Napocassa, Romaniassa. Romania-voittoa edelsivät tappiot Ruotsille, Turkille, Alankomaille ja Ukrainalle.
Tapio Kangasniemen valmentamalle joukkueelle jäi paljon hampaankoloon. Ruotsi-ottelun orastanut voitto menetettiin, omat virheet veivät mahdollisuuden kunnolliseen pelirytmiin, osa pelaajista esiintyi alle tasonsa. Ongelmat on tietysti analysoitava. Nyt keskitymme kuitenkin EM-turnauksen myönteiseen antiin.
Suuressa urheilulajissa arvokisoihin pääseminen on aina saavutus. Suomi ansaitsi paikkansa lentopallon EM-kisoissa läpäisemällä karsinnat. Joukkue kaatoi Kosovon kahdesti nollille ja voitti Montenegron kaksi kertaa tiukoissa mittelöissä – toisella kerralla vieläpä Montenegron kotikentällä.
Lentopallo on aidosti globaali joukkuepalloilu, ja Eurooppa on sen korkealaatuisin maanosa. Yltäminen Euroopan 24 valion joukkoon on pienelle maalle aina kova juttu.
EM-lopputurnauksen alkulohkossa Romaniassa Suomen naiset antoivat lisää todisteita kuulumisestaan kisoihin. Kiihkomielisimmätkin epäilevät tuomaat saivat nenilleen, kun Suomi voitti viimeisessä lohko-ottelussaan kotijoukkue Romanian.
Otteluvoitto, kuusi voittoerää ja neljä sarjapistettä varmistavat, että useampikin joukkue jää Suomen taakse kisojen lopullisissa sijoituksissa.
Iloinen joukkuehenki kukkii. Ensimmäisistä palloista lähtien kävi selväksi, että suomalaiset olivat lähteneet EM-kisoihin pitämään hauskaa. Kukaan ei odottanut Suomen taistelevan paikasta vaikka kahdeksan parhaan joukkoon; välillä hermostuminen toki näkyi, mutta Suomi ei aikonut pilata kisamatkaansa turhalla totisuudella. Joukkuehenki on yksi joukkueen ehdottomista vahvuuksista, kunhan ei mene liikaa huumorin puolelle…
Kehittyneet pelaajat. Keskitorjuja Anna Czakan ja yleispelaaja Emmi Riikilä näyttivät nousseensa arvokisatasolle. Czakanin nopea keskihyökkäys Kaisa Alangon hyvistä passeista ja torjunnat edustivat korkeaa EM-kisalaatua. Huippumaita (Turkki ja Alankomaat) vastaan salolaisurheilija oli yhtä lailla purjeessa kuin muutkin suomalaiset, mutta hän oli silti Suomen paras pelaaja EM-otteluissa.
Riikilä nousi Romaniassa Suomen parhaaksi yleispelaajaksi. Aloitussyöttöön on tullut uutta juonikkuutta, ja verkkopeli oli rohkeaa. Aloitussyötön vastaanotto vaatii vielä kohentumista – näin on toki jokaisella suomalaisella yleispelaajalla ja liberolla.
Libero Netta Laaksonen, 20, kantoi vastuuta ensimmäisissä arvokisoissaan ihailtavasti. Varsinkin kenttäpuolustuksessa hänelle tuli monia upeita suorituksia. Vielä muutama kuukausi sitten hänet tunsivat vain lajia aktiivisesti seuraavat – melkoinen komeetta!
Suomen naisten lentopallomaajoukkueella on kaikki edessään. Kun joukkueen ”vanhimmat” pelaajat ovat vuosimallia 1993, on päivänselvää, että Suomella on tulevaisuuden joukkue. Esimerkiksi hakkurit Piia Korhonen (1997) ja Yasmine Madsen (1999), yleispelaaja Suvi Kokkonen (2000) sekä keskitorjuja Daniela Öhman (1997) kehittyvät vielä paljon. Ja he ovat vasta jäävuoren huippu.
Seuroissa ja kansallisessa valmennuskeskuksessa on jatkettava tinkimätöntä työtä, jotta uusia laatupelaajia saadaan liigaan ja maajoukkueeseen. Käynnissä olevat EM-kisat todistavat, että moni Suomen tasoinen joukkue (esimerkkeinä Ruotsi ja Kroatia) on ottanut tuntuvia edistysaskelia. Omaan tasoon tuudittautuminen on pahin mahdollinen virhe – ei ole tosin merkkiäkään, että Suomi sellaiseen sortuisi.
