Lentopallon miesten 1-sarja 2018–19: jopa historian kovatasoisin?

Lentopalloilevan Suomen katseet ovat tiukasti kiinnittyneet Bulgariaan, missä miesten maajoukkue pelaa parhaillaan MM-kisoissa. Samaan aikaan alkavat myös kotimaiset lentopallosarjat, kun miesten ja naisten 1-sarjat käynnistyvät lauantaina 15. syyskuuta. Lentopallo.info otti miesten 1-sarjan tarkempaan ennakkoanalyysiin.

Teksti ja kuva: Antti Raunio

Tänä vuonna lentopallon miesten 1-sarjassa pelaa 13 joukkuetta, se on kaksi enemmän kuin vuosi sitten. Uusia joukkueita ovat 2-sarjasta nousseet TUTO Volley ja Napapiirin Palloketut sekä Mestaruusliigasta tiputtautunut Rantaperkiön Isku. Uutena joukkueena on myös JyväsLentis, joka peri Liikunnan Riemun sarjapaikan. Viime vuoden joukkueista Vilppulan Tähti putosi 2-sarjaan.

Useissa keskusteluissa, keskustelupalstoilla ja ennakoinneissa on tulevaa 1-sarjaa arvioitu jopa kaikkien aikojen kovatasoisimmaksi. Väitettä on vaikea täysin todentaa, koska vuosikymmeniä on vaikea verrata. Kun katsoo tulevan kauden joukkueiden kokoonpanoja, voi kuitenkin todeta, että luvassa on viime vuosien kovin 1-sarja.

Mihin kova taso perustuu?

Väite kovatasoisesta sarjasta perustuu etenkin Mestaruusliigan joukkuemäärän pienenemiseen. Kaudella 2018-19 SM-mitaleista taistelee vain yhdeksän joukkuetta. Savossa Pielaveden Sampo ja LEKA Volley yhdistyivät Savo Volleyksi, ja samalla vapautui käytännössä yksi joukkueellinen pelaajia. Iskun siirtyminen alemmas myös lisää selvästi liigassa pelanneiden määrää. Kun pelipaikkoja liigassa on vähemmän, on loogista, että virta tuo kovan tason pelaajia myös 1-sarjaan.

Tasosta kertoo myös joukkueiden nimilistojen laajuus ja se, kuinka moni ryhmä on saanut rinkiinsä viime kausina liigassa pelanneita pelaajia. Tulevalla kaudella käytännössä joka joukkueella on liigassa esiintyneitä ratkaisijoita, ja useammalla heitä riittää kuusikkoon useampikin, mikä liittyy vahvasti joukkuemäärän pienemiseen liigassa.


Kolmas tärkeä seikka on organisaatioiden kovat tavoitteet ja toiminnan ammattimaistuminen. Miehet ovat pelanneet 1-sarjaa yksilohkoisena nyt kaksi kautta, ja kolmas on alkamassa. Nyt myös naisten 1-sarja siirtyy yhteen, koko Suomen kattavaan lohkoon.

Joukkueiden täytyy varautua astetta isompaan budjettiin. Myös sitoutuminen raskaaseen kauteen on tärkeää. Se johtaa vääjäämättä toiminnan tason kohentumiseen, koska rahallinen panostus sitouttaa aiempaa enemmän. Kärkijoukkueista Karelian Hurmos ja Isku toimivat kuin liigassa, Kuortaneen harjoittelumäärät vetävät vertaansa useille liigaryhmille. Sarjanousija TUTO Volleylla on pitkän tähtäimen tavoitteena liiganousu, myös JyväsLentiksellä se on tulevaisuuden tähtäimenä uuden Hippoksen alueen valmistuessa 2020-luvun aikana.

Neljänneksi perusteeksi nousee sarjan ikärakenne. Ykkössarjassa pelaa todella paljon nuoria, jotka kasvavat kohti liigapelaajan mittoja. Osa voi olla jo liigatasoa, ja hakevat peliaikaa alempaa. Toisaalta mukana on paljon konkareita, joiden taso riittäisi liigassa, mutta siviilielämä ei sitä enää mahdollista. Niin sanotussa parhaassa iässä olevia, 23-28-vuotiaita, avainpelaajia on, mutta ei siinä määrin kuin nuoria ja kokeneempia.

Kun katsoo viime kaudesta 1-sarjasta liigaan siirtyneitä pelaajia, saa väite perustetta. Matias Saviaro Jymystä Tiikereihin, Severi Savonsalmi ja Fedor Ivanov Mahdista Savoon, Aaro Nikula, Matias Sosunoff, Mikko Karjarinta, Aatu Pöllänen ja Joona Väänänen Kuortaneelta eri joukkueisiin ja Voitto Köykkä Tähdestä Akaaseen. Tässä eivät olleet edes kaikki. Todennäköisesti vastuu kasvattaa taas tänä vuonna useita pelaajia niin, että liigan portit aukeavat: ehdokkaita ovat muiden muassa Mikko Räsänen, Lauri Vanhanen ja Kasper Pennanen.

Ykkössarjaa voi myös kuvailla kasvattajasarjaksi, kuten nuorten avainpelaajien määrästä voi päätellä. Nuoret tähdet tarvitsevat kokeneiden pelaajien opastusta, joita löytyy jälleen paljon. Anssi Vesanen pelasi viime vuonna 1-sarjaa ja Mestareiden liigaa. Jaakko Aninko JyLessä, Matti Hietanen Iskussa, Matti Palonen KaVessa, Ville Louhela Hurmoksessa, Jimmy Hernandez TUTO Volleyssa. Listaa voisi vielä jatkaa vaikka kuinka.

Voimasuhteet?

Liigan supistuminen on tuonut todellisia tähtiä 1-sarjaan. Muun muassa maajoukkueen mukana ollut Aleksi Mutka aloittaa kautensa Isku-paidassa. Jan Helenius on ollut harjoituskaudella KaVen riveissä, mutta missä hän kautensa aloittaa, ei ole vielä selvää. Mauri Kurppa ja Kirill Borichev ovat TUTO Volleyn paidassa, Teemu Silventoinen Hurmoksessa, Eelis Karinen Mahdissa ja Mika Mäntylä Nurmon Jymyssä.

Jo näin usean laatupelaajan pelaaminen 1-sarjassa nostaa väistämättä sarjan tasoa. Samalla se tekee voimasuhteiden ennustamisesta vaikeampaa. Viime vuosina 1-sarjajoukkueet on voinut suurin piirtein jakaa kärkipäähän, keskikastiin ja häntäpäähän. Nyt niin monella joukkueella on parhaimmillaan todella kova avauskokoonpano, että yksittäiset pelit voivat kääntyä miten vain. Myös farmisopimukset voivat keikauttaa otteluiden tuloksia.


Kolmestatoista joukkueesta kahdeksan parasta pääsevät puolivälieriin. Liigakarsintoihin pääsevät finalistit, jotka kohtaavat Mestaruusliigan runkosarjan viimeisen. Näistä kolmesta kaksi parasta saavat oikeuden anoa liigapaikkaa.

Viitenä viime kautena välierissä on esiintynyt vain yhdeksän joukkuetta: KyKy neljästi, Akaa, Mahti ja LeKi kolmesti, Mikkelin Passarit ja Susiraja Volley kahdesti sekä Hurmos, Kuortane ja Särkät kerran.
Nyt voisi olla uusien tulijoiden vuoro. Viime kaudella hienon debyyttikauden pelannut Karhulan Veikot ilmoitti jo Kymen Sanomissa tavoittelevansa välieräpaikkaa. Taistelusta pudotuspelipaikoista tulee äärimmäisen kovaa, ja se ratkennee vasta viimeisillä kierroksilla.

Se, että ennakkosuosikit eivät ennen sarjan alkua voi olla yhtä varmoja kotiedustaan kuin ennen, tekee varmasti sarjalle hyvää: kovan panoksen ja kovan pelillisen tason otteluita tulee enemmän kuin ehkä koskaan. Se taas tarkoittaa enemmän viihdettä lentopallon ystäville.

Antti Raunio

LUE MYÖS: Miesten 1-sarjan joukkueanalyysit