Kuva: CEV.eu
Suomen maajoukkueen taival on tullut päätökseensä lentopallon naisten EM-kisoissa 2023.
Viimeisessä alkulohko-ottelussaan Suomi hävisi Alankomaille. Keskiviikkoinen ottelu päättyi erin 3-0, vaikka Alankomaat antoi peliaikaa vähemmän vastuuta aiemmissa kamppailuissa saaneille pelaajille.
Tappio ei ollut yllätys, sillä Alankomaat kuuluu kisojen mitalisuosikkeihin ja se voittaa Tallinnassa käytävän alkulohkon.
Alkulohkossa Suomi voitti Viron. Häviöt tulivat Slovakialle, Ranskalle, Espanjalle ja Alankomaille.
Positiivista antia
Suomen tasoiselle lentopallomaalle pääseminen EM-kisoihin on aina hyvä saavutus. Suomi, jolle kisat olivat historiallisesti kolmannet perättäiset, sai paikan EM-kentille sijoituttuaan toiseksi EM-karsinnoissa viime vuonna.
Yhden voiton ja neljän tappion saldo on sama kuin vuosien 2019 ja 2021 turnauksissa. Suomen voi siis tulkita pitäneen tasonsa. Vaikka tulos ei ole huimaava, joukkue pelasi hyvin yritteliäästi, eikä jäämistä alkulohkoon tarvitse hävetä. Tämä on se taso, johon nykyryhmä pystyy.
Uusi päävalmentaja Nikolas Buser on päässyt nopeasti sisään A-maajoukkueen toimintaan. Hän tuntee pelaajien vahvuudet ja osaa tehdä näppäriä vaihtoja kesken erän. Hän tuntuu johtavan joukkuetta verrattain rennossa hengessä, mutta särmääkin sveitsiläiseltä löytyy.
Vaikka edistysaskelta ei nyt tullut, täytyy muistaa, että tämä ryhmä on edelleen tulevaisuuden joukkue. Iän puolesta uran loppuminen ei häämötä yhdelläkään pelaajalla.
Kehitettävää
Suomen tulos näistä kisoista oli vähän liiankin odotettu. Varsinaista hurmosta ja sitä kuuluisaa venymistä nähtiin liian vähän.
Pelillisesti suurin ongelma oli aloitussyötön vastaanotto. Myös raa’assa lyöntivoimassa Suomi jäi turhan usein kakkoseksi. Tasaisuuttakin tarvitaan lisää: hyvien hetkien perään tuli usein virhesumia.
Espanja-ottelun epäonnistunut avauserä harmittaa vielä pitkään. Jos Suomi olisi saanut kamppailuun paremman lähdön, lopputulos olisi hyvinkin saattanut kääntyä toiseen suuntaan.
Pelaaja-arviot
Kaisa Alanko – Kapteeni ja passari, joka oli odotetusti avainpelaaja. Heikko vastaanotto vei Alangon ajoittain vaikeaan asemaan, mutta kisaesitys oli häneltä hyvä.
Suvi Kokkonen – Yleispelaajien ykkönen. Vastaanoton ongelmat on nyt vain hyväksyttävä, sillä Kokkonen tekee joukkueelleen vastineeksi niin paljon hyökkäyspisteitä ja pelaa aina tiukalla asenteella. Parhaat vuodet edessä.
Netta Rekola – Vallannut kuusikkopaikan vakuuttavasti. Keskitorjuja pystyi pitämään tasonsa hienosti kovimpiakin joukkueita vastaan.
Daniela Öhman – Aloitti vaihdossa, mutta otti nopeasti kuusikkopaikan. Erinomaista torjuntatyötä. Sortui hyökkäyksissä välillä turhiin jujuihin.
Netta Laaksonen – Paras vastaanottaja. Vastustajat tuntevat Suomen heikot kohdat, joten Laaksoselle kertyi verrattain vähän nostoja. Napsi hyviä kenttäpuolustuksia, vaikka pallo tuleekin hieman kovempaa kuin Mestaruusliigassa.
Iida Pöllänen – Vain 18-vuotiaana yllättävästi maajoukkueeseen ja vielä yllättävämmin aloituskuusikkoon. EM-vauhti on vielä hieman liian kova, mutta päättäväisyys ja rauhallisuus vakuuttivat.
Yasmine Madsen – Hakkuri antoi uransa parhaat maajoukkuenäytöt. Iskuissa oli nyt rohkeutta ja sopivaa rämäpäisyyttä.
Piia Korhonen – Hakkuri pelaa aina viilipyttymäisesti ja osaa suunnata iskulyönnit oivallisesti. Röyhkeyttä ja silkkaa tehoa tarvitaan huomattavasti lisää.
Emilia Kääntä – Enimmäkseen vaihdossa, mutta tuli komeasti esiin Espanja-ottelussa. Hyvää perustekemistä vastaanotossa ja nelospaikan hyökkäyksissä.
Sanna Häkkinen – Kokenut libero pääsi kentälle joukkueen omilla syöttövuoroilla (turnauksen edetessä enenevässä määrin) ja täytti ruutunsa moitteitta.
Roosa Laakkonen – Hoiteli ulottuvuudellaan monta tärkeää pistettä. Ei vaikuttanut kuitenkaan olevan terävimmillään.
Saana Lindgren – Vaihtoyleispelaajan roolissa. Näyttöpaikat jäivät vähiin.
Ada Aronen – Kisapaikan saavuttaminen oli hyvä välietappi. Nuori yleispelaaja tulee vielä.
Sofia Lehto – Alangon varjossa sivuroolissa. Muutamia takakenttäkäyntejä ja syöttövuoroja.